MaatalousViljely

Suomen agrikulttuuri

Suomen agrikulttuuri on suomalaiselle kulttuurille, sisäiselle kaupankäynnille ja luonnollekin hyvin tärkeä asia. Suomen agrikulttuurilla tarkoitetaan Suomen maaperällä harjoitettavaa maataloutta. Vaikka etenkin kaupunkilaisille maatalous ja agrikulttuuri kokonaisuudessaan voivat olla suuri kysymysmerkki, fakta on kuitenkin se, että suurin osa kaupasta ostettavista elintarvikkeita on lähtöisin Suomesta.

Suomi on vakavarainen maa myös maatalouden kannalta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme teettää lähes kaiken kaupassa myytävistä elintarvikkeista täydellisesti Suomessa, ilman maahantuontia. Kananmunat, maito, juusto, leipä, liha, kala ja kana ovat suurimmaksi osaksi kaikki Suomessa tuotettuja. Eineksiä tuodaan paljon ulkomailta.

Suomen ilmasto vaikuttaa maatalouteen

Suomessa on peltoalaa yhteensä 2,3 miljoonaa hehtaaria. Pinta-alasta puolestaan maatalousmaan osuus on noin 8%. Suomen ilmasto on melko raaka maataloudelle. Talvi on pitkä, ja kesä on lyhyt. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomessa menestyvät parhaiten nopeasti valmistuvat viljelyskasvit ja muut lajikkeet. Yleisimpiä viljelyskasveja Suomessa ovat ohra, kaura, ruis ja vehnä.

Suomessa agrikulttuuria, satoja ja niiden muodostumista vuosittain rajoittavat monet ilmastolliset syyt. Lyhyt kasvukausi, alhainen lämpötila ja kylmät talvet vaikuttavat suuresti Suomen maatalouteen. Syyssateet ja hallan vaara rajoittavat paljon esimerkiksi syyslajikkeiden kasvattamista. Toisaalta, Suomen kesäiset päivät ovat pitkiä, joten viljelyskasvit saavat aurinkoa monta tuntia päivässä. Vaikka talvi on hyvin kylmä ja pitkä, sen kylmyys pelaa myös hyvää puolta. Kylmät talvet nimittäin poistavat pelloista taudit ja tuholaiset appareil photo etanche.

Maanviljely muuttuu ja on muuttunut

Suomessa maatilat ovat harvoin kovinkaan kannattavia, joten viime vuosikymmeninä maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt paljon. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että trendi näyttäisi nyt olevan se, että maatilojen määrä pienenee, mutta koko kasvaa. Tuotanto ei siis kärsi, mutta maatiloista tulee kannattavampia. Monet maatilat laajentavat myös metsätalouteen ja maatilamatkailuunkin.

Kumina on maustekasvi. Suomi tuottaa jopa 25% koko maailman kuminasta. Tämä on nostanut Suomen maataloutta hippusen verran, sillä tämän kasvin viljely on kannattavampaa, kuin viljan viljely. Kuminan viljely siis näyttää jatkuvan.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomen maatalouteen. Viljelyrajat tulevat siirtymään pohjoisempaan, kasvukaudet pitenevät ja sadot tulevat paranemaan seuraavina vuosikymmeninä. Vuosina 1995-2007 rypsin viljelysalasta tuli 8 kertaa suurempi, jonka lisäksi rapsi- ja vehnäpelloistakin on tullut paljon suurempia.

Ilmaston lämpeneminen tuo kuitenkin mukanaan myös tuholaiset, kuivuuden ja kasvitaudit. Ihan ensimmäisenä ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan syysvehnää ja ruisvehnää. Myös rehukasvien, kuten rehumaissin ja alfalfan viljely saattaa yleistyä.

Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, neuvotteluiden suuri osa oli agrikulttuurin asema. Ennen EU:hun liitymistä suomalaisten viljelijöiden elintasoa pyrittiin turvaamaan hinta- ja tukipolitiikalla. Tuottajahinnat, joita viljelijät saavat, ovat kuitenkin lähes kaksinkertaustuneet verrattuna EU:ssa maksettuihin hintoihin. Kotimaiset tuotteet sen sijaan turvattiin erilaisilla tuontirajoituksilla. Jäsenyyden myötä tosin maataloustuotteiden hinnat laskivat markkinoilla, mutta agrikulttuuri ei silti romahtanut. Viljelijät saavat tällä hetkellä tulotukea (meilleur clavier sans fil).

Tilastot näyttävät hyviltä

Maatiloja ja erilaisia puutarhayrityksiä Suomessa on noin 52 000 kappaletta. Tilojen määrä on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt, mutta koko on kasvanut. Myös työntekijöiden määrä tilaa kohti on vähentynyt, mikä takaa suuremmat tulot maatilalle. 2000-luvun alussa maatilojen määrä laski 13 000 yrityksellä, mikä on noin 16,5%. Työntekijöiden määrä väheni noin 20%:lla.

Yhteenveto

Suomen maatalous on kohdillaan. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, niiden koko on kasvanut, mikä mahdollistaa suuremmat tuotot itse maatilalle. Suomessa voidaan tuottaa suurin osa elintarvikkeista itse, mikä tekee Suomen maataloudesta hyvin vakaan.