MaatalousViljely

Suomenhevosen vaikutus Suomen maatalouteen

Suomi on ollut monta sataa vuotta maatilakansaa täynnä. Suomen maatiloilla kasvatettiin karjaa, vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, tehtiin käsitöitä, valmistettiin villatuotteita ja metsäteollisuuskin oli suurta. Ennen, kuin traktorin käyttäminen yleistyi Suomessa 50-luvun jälkeen, maataloustöitä hoitamaan tarvittiin hevonen. Hevoset vetivät kärryjä, tukkeja ja kynsivät peltoa. Ilman hevosia Suomen maatalous olisi ollut aika kehnonlainen ennen traktorien ilmestymistä.

Kansallishevonen

Suomenhevonen on ollut kantakirjassa Suomessa jo yli 100 vuotta. Suomenhevonen on hevosrotu, joka on nimetty Suomen kansallishevoseksi. Näillä hevosilla on sekä ratsu-, ajo- että työkäyttöomisuuksia. Tämä hevosrotu on hyvin monipuolinen, ja se on myös ainoa täysin suomalainen ja Suomessa kehitetty hevosrotu. Tätä rotua käytettiin Suomessa ennen 50-lukua etenkin maa- ja metsätaloustöihin.

Suomenhevoset ovat vahvoja, tanakoita hevosia, jotka olivat sopivia kärryjen ja tukkien vetämiseen sekä pellon kyntämiseen. Suomenhevoset ovat yhteistyöhaluisia ja ystävällisiä. Myöhemmin suomenhevosta on käytetty myös niin ratsu-, ravi- kuin valjakkotarkoituksessakin.

Näiden hevosten alkuperästä ei ole mitään varmaa tietoa. Villihevoskannasta ei ole todisteita, sillä kesyhevosia tuotiin Suomeen jo vuosisatoja sitten. On arveltu, että suomenhevonen polveutuu pohjoiseurooppalaisista kesyhevosista. Hevosia Suomessa on ollut jo kansainvaellusajalta lähtien. Vanhin todiste Suomessa olleista hevosista on jo vuodelta 500.

Suomenhevonen maataloudessa

Ennen traktorin ottamista käyttöön, suomenhevonen hoiti traktorin virkaa. Suomenhevonen ei monista työroduista poiketen ole kovin raskasrakenteinen, sillä sen työkäytöltä vaadittiin paljon monipuolisuutta. Sitä käytettiin nimittäin paitsi maataloustöissä, myös ratsuväen ratsuina. Suomen ilmasto vaikutti myös rodun kehittymiseen, nimittäin kylmä ilma vaatii suomenhevoselta kestävyyttä ja karaistuneisuutta kylmiin oloihin.

Suomenhevosesta kehittyi pieni, mutta pippurinen rotu, joka on kokoonsa nähden hyvin vahva. Suomenhevoset kykenivät vetämään raskaitakin kuormia jopa rintaan asti ulottuvassa lumessa.

Nykyään suomenhevosta ei oikeastaan käytetä maataloustöissä. Vain noin 200-300 suomenhevosta 20 000:sta on oikeassa työkäytössä. Metsänhoidossa esimerkiksi hevosmetsureita käytetään yhä edelleen autojen sijasta puistoissa ja suojelualueilla. Työhevoskilpailuja kuitenkin järjestetään yhä edelleen, ja suomenhevonen pitää paikkansa Suomen kallisarvoisena hevosrotuna.

Suomenhevosten pito ja kasvatus

Itä-Suomessa oli suhteellisesti eniten hevosia, sillä keskiviljelyn vetovoimatarve oli suurempi ja kuljetusmatkat pidempiä. 1800-luvulla Kaakkois-Suomessa rahdin ajo oli pääelinkeinona, ja hevoskantaan vaikutti lisäävästi myös eläinten jalostus myyntiä varten Venäjälle.

Hevosia pidettiin aina muita maatilan eläimiä suuremmassa asemassa niiden käyttötarkoitusten takia. Hevosten ruokinta oli myös helpompaa, sillä hevoset söivät heinää ja kauraa – viljoine ja korsineen.

Suomenhevoset ovat karaistunut, pitkäkarvainen hevosrotu, joka pärjää hyvin Suomen kylmissä olosuhteissa. Hevosta oli siis helppo pitää. Suomenhevoset olivat ja ovat edelleen yhteistyöhaluisia ja motivoituneita apulaisia.

Yhteenveto

Suomenhevonen on hyvin tärkeä ja kallis hevonen suomalaisuuden kannalta. Suomenhevonen auttoi maatilan töissä, metsässä, pellolla sekä sodassa. Suomenhevonen veti kärryjä, tukkeja, kynsi peltoa, toimi kulkuvälineenä ja taisteli sotilaiden rinnalla Suomen itsenäisyydestä.

Vaikka suomenhevosta ei enää juurikaan käytetä työhevosena, sen asema suomalaisena kansallishevosena on silti säilynyt. Työhevosia Suomessa on noin 200-300 kappaletta, ja muut vajaa 20 000 suomenhevosta ovat lemmikkejä, ratsuja tai ravureita.

Suomenhevonen on ystävällinen ja voimakas hevosrotu, joka on tottunut Suomen kylmään ilmastoon. Niitä on helppo hoitaa, ne ovat pääosin hyvin terveitä ja yhteistyöhaluisia. Tämä hevosrotu on ainoa suomalainen hevosrotu, ja sitä ei saa risteyttää toisten hevosrotujen kanssa, eikä niitä saa viedä ulkomaille jalostusta varten. Tämä pitää suomenhevosen puhtaana suomalaisena rotuna. Suomenhevonen on todellakin ansainnut paikkansa Suomen kalliina kansallishevosena.